Aina jotain hyvääkin

Julkaistu:

Vaikka kuinka miettisin, en löydä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan muuta kuin yhden hyvän puolen, mutta yhden löydän kuitenkin.

Sodan sytyttyä kaivoin Kuhmon kirjastosta käsiini presidentti J. K. Paasikiven ”Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939-1941”. Kirja osoittautui jännittäväksi, opettavaiseksi ja valtavasti uutta tietoa (minulle) tarjoavaksi. Jokaisen pitäisi lukea se.

Diplomatian, neuvottelemisen, Suomen ulkomaansuhteitten ja sodankäynnin ohella se tarjosi paljon ymmärtämystä siitä, mikä maailmassamme on muuttunut ja mikä ei niinkään. Innostuneena jatkoin Tuomo Polvisen kirjoittamalla Paasikiven elämäkerralla (osa I 1870-1918), jossa intensiteetti vaihtuu Suomen historian pitkien linjojen selvittelemiseen. Hämmästyttävällä tavalla esim. Suomen haave saksalaisesta kuninkaastakin, jota kai nykyään useimmiten pidämme huvittavana, sai piirteitä, jotka auttoivat ymmärtämään sen ajan poliittisten päättäjien erilaisia linjoja ja niiden perusteluja.

Tähän kirjoitukseen haluan nostaa esille sen, että Paasikivi – vanhasuomalainen kansanedustaja, porvari ja pankinjohtaja – ahersi hyvin ponnekkaasti torpparien vapautuksen ja muunkin maattoman väestön puolesta. Toimintansa perusteita sortovuosien oloissa hän on itse myöhemmin kuvannut mm. seuraavasti:

 ”Keisarikunnan yhtenäistämispyrkimysten voimistuessa Suomen autonomiaa ei pystyttäisi menestyksellisesti puolustamaan ilman kaikkien väestöryhmien panosta.  Yhteiskunnan vähäväkisten lojaliteetin varmistaminen edellytti heidän osallistumismahdollisuuksiensa ja yleisten toimintaedellytystensä tuntuvaa parantamista.

Tällainen ajattelutapa puhuttelee minua kovasti ja se on yleistettävissä.  Presidentti Niinistökin on useasti muistuttanut, että meillä menee hyvin, kun naapureilla menee hyvin.  Erityisesti kuntatasolla tämä on hyvin konkreettista: on autettava jaloilleen niitä, jotka voivat ja haluavat nousta, on tuettava naapuria hankalissa tilanteissa.  On toki myös hoidettava niitä, jotka eivät jaksa.  Näistä koostuu kotiseudun menestys.

Pidetäänpä tätä silmällä jatkuvasti päätöksenteossa!

Matti-Jussi Pollari

Kaupunginvaltuutettu, Kokoomus

Lisää julkaisuja

12.11.2022

Vuosi aluevaltuustoaikaa takana – mitä on saatu aikaan

Kainuussa alkaa olla vuosi hyvinvointialueen aikaa. On hyvä pysähtyä miettimään, mitä on tehty ja saatu aikaan sekä mitä pitäisi vielä

9.6.2022

Valkea kevät, kaunis kesä

Kurjan sotakevään vaikutukset ovat hiljalleen hiipimässä kohti Suomea, Kainuuta ja Kuhmoakin. Kun Venäjä aloitti roistomaisen hyökkäyksensä, vilahteli keskustelussa kysymyksiä siitä,

20.12.2021

Pian on aluevaalien aika

Muutaman viikon kulutta on ensimmäisten aluevaalien aika.  Uusi yhteiskunnan organisointi vaatii uudet päättäjät, jotka tekevät maakunnallisia päätöksiä.  Mitä se tarkoittaa