Kuluva kevät on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta maakunnallisesti kiihkeän keskustelun aikaa. Hyvä niin.
Jos vuoden 2021 alijäämä Kainuun sote-kuntayhtymässä painuu lähelle 30 miljoonaa euroa, aiheuttaa se huolta Kainuun kunnissa. Kun kuntien menoista käytetään sote-palveluihin lähes 60 – 70 %, on luontevaa, että omistajaohjauksen kautta kustannuskehitys halutaan pitää maltillisena ja tarkastella perussopimuksen toimivuutta tässä ajassa.
Julkisuudessa on aiheellisesti kysytty syitä kustannusten jatkuvaan kasvuun viimeisten neljän vuoden aikana.
Onko sote-uudistuksesta sote-kuntayhtymien pelastajaksi, kuten näytetään ajateltavan?
Kuntaliiton asiantuntija Mikko Mehtonen on arvioissaan tullut siihen tulokseen, että sote-uudistuksesta on tulossa kunnille huomattavasti arvioitua isompi lasku. Muutoskustannuksia aiheuttavat henkilöstöresurssit, ICT- ja konsulttipalveluiden ostot, ylimääräiset hallintokulut, tukipalvelukustannusten kallistuminen ja uudelleenjärjestelyt sekä sote-kiinteistöjen kiinteistöriskit ja varainsiirtoverot.
Lisäkustannusten arvioidaan nousevan satoihin miljooniin euroihin. Kainuun sote-kuntayhtymä on muutoksen suhteen etulyöntiasemassa, koska integraatio on jo hyvää vauhtia etenemässä.
Sote-uudistuksen valmistelun myötä on myös pohdittu palvelujen rahoituksen kestävää pohjaa. Kaavaillusta maakuntaverosta tehty selvitys osoitti sen, että riski verotuksen alueellisten erojen kasvuun ja yhdenvertaisten palvelujen heikkenemiseen on suuri.
Mielestäni ajatus siitä, että laaja keskituloisten veronmaksajien joukko Kainuussa kestäisi vielä korkeiden kunnallisveroprosenttien lisäksi edes uutta kirkollisveron suuruista veromuotoa, on kestämätön.
Maakuntana Kainuu kuuluu palkkatulotilaston häntäpäähän, joten verotuottoja on vaikea lisätä ilman huomattavaa työllisyyden nousua. Riittääkö tämäkään?
Kustannuslaskelmien lisäksi on syytä tarkastella kriittisesti palvelujen tehokkuutta.
Tutkijat ovat arvioineet häiriökysyntä- käsitteen avulla sote-palveluiden kustannusten nousua. Kustannuksia voivat kasvattaa asiakkaan saamatta jäänyt tai väärä palvelu.
Avun uudelleen pyytäminen lisää kustannuksia, heikentää palvelun laatua, pitkittää hoitoon pääsyä ja lisää työntekijöiden kuormaa.
Toivottavasti Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä käynnistyneen Helposti lähelläsi- hanke (Hellä) kehittää terveyskeskusten palveluja vastaamaan häiriökysynnän haasteisiin.
Ennaltaehkäisevällä ja ennakoivalla työllä sekä palveluprosesseja uudistamalla on kyettävä aiempaa parempiin hoitotuloksiin perusterveydenhuollosta alkaen.
Tämä vaatii kuitenkin riittävää henkilöstöresurssia niin hoitohenkilökunnan kuin lääkäreiden osalta.
Kainuun sote-kuntayhtymälle kuntien antama järjestämisvastuun täyttäminen on velvoittava. Asiakaslähtöisyyden ja hoidon jatkuvuuden on ohjattava toimintaa. Kuntalaisten tulee saada hoivaa ja hoitoa. Hoitohenkilöstö on myös palkkansa ansainnut.
Niin kehittämishankkeita kuin kustannussäästöjä tulee tarkastella kokonaisuuksina.
On syytä tarkastella rahoituksen läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta koko Kainuun sote-kuntayhtymätasolla ja erityisesti niillä tulosalueilla, joilla suurimmat ylitykset syntyvät.
Kävipä sote-uudistuksen miten tahansa, on Kainuun sote-kuntayhtymän oltava parhaimmassa mahdollisessa kunnossa tulevaisuutta ajatellen.
Hellä- hankkeen tavoitteiden ja Kainuun soten laatukäsikirjan mukaisesti on tavoiteltava hoidon ja palveluiden kokonaisuutta, joka toimii asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisesti ja asiakas on tyytyväinen saamaansa hoitoon sekä palveluun. Tämän tulee toteutua muuallakin kuin Kajaanissa.
Mahdollisen sote-uudistuksen jälkeen kuntien on saatava tehdä kuntalaisten edun mukaiset kustannustehokkaat valinnat sote-palveluidensa järjestämiseksi.
Tulevat palvelusopimusneuvottelut ovat avainasemassa. Löytyykö yhteinen tahtotila saavuttaa kompromissi palvelujen saavutettavuuden ja kustannuskehityksen kesken?
Minna Karjalainen
Kainuun sote-yhtymähallituksen jäsen
Kaupunginvaltuutettu