Kainuussa alkaa olla vuosi hyvinvointialueen aikaa. On hyvä pysähtyä miettimään, mitä on tehty ja saatu aikaan sekä mitä pitäisi vielä tehdä.
Kulunut vuosi on ollut jokseenkin koko ajan valmistelua toimintaan, joka alkaa 1.1.2023. On ollut suunnittelua, valmistelua, strategian laatimista, virkaihmisten valintoja, koko organisaation kasaamista johtamisjärjestelmineen.
Lautakunnat: tulevaisuus-, yhdyspinta- ja pelastuslautakunnat ovat toimineet.
Minä olen toiminut aluevaltuuston lisäksi tulevaisuuslautakunnassa varapuheenjohtajana, Merja Kyllönen (vas) toimii puheenjohtajana. Hyvä, rempseä keskusteluyhteys on ollut.
Valmistelua on selvästi rasittanut valmisteluorganisaation kapea ryhmä. Tätä valmistelua on johtanut Timo Korhonen (kesk) noin 9 000 euron kuukausipalkalla. Hänellä on ollut apunaan Kainuun Soten ja Pelastuslaitoksen virkahenkilöitä. Paljon on ollut tehtävää ja aikataulu on tiukka.
Onko kaikki valmista 1.1.2023?
Kesällä valittiin HV-alueelle johtajaksi Jukka Lindberg.
Alku hänen johdollaan näyttää toistaiseksi hyvältä, eikä hän vaikuttaisi olevan ns. poliittinen tai ryhmiin sidoksissa oleva henkilö. Toivottavasti operatiiviselle johdolle annetaan työrauha, eikä poliitikot ”hengittäisi” niskaan, niin kuin Kainuussa on ollut tapana.
Valmisteluvuoden aikana on tietenkin tullut esiin kysymyksiä ja myös poliittista vääntöä ryhmien välillä varsinkin valtuustotasolla.
Kevään ensimmäisessä kokouksessa repesi ensimmäisen kerran, kun valtuusto äänin 36-23 tyrmäsi esityksen, että hallituksen puheenjohtaja olisi täysipäiväinen luottamushenkilö, kuvernööri, 5 000-6 000 euron kuukausipalkalla. Vain keskusta äänesti sen puolesta.
Toinen asia, mikä nousi tuolloin ja nyt myöhemmin syksyllä esiin oli, että puolueryhmittymille maksettaisiin ns. ryhmärahaa 3 000 euroa valtuutettua kohden, tämä esitys oli aikaisemmin 5 000 euroa valtuutettua kohden.
Molemmista käytiin varsin värikäs keskustelu valtuustossa ja olin ensimmäisenä esittämässä, ettei näitä hyväksytä. Valtuusto kuitenkin lokakuun 2022 kokouksessa äänestyksen jälkeen hyväksyi ryhmärahan.
Minä, Minna Karjalainen ja Hannu Suutari Kokoomuksen ryhmästä äänestimme vastaan. Emme hyväksyneet sitä, että rahaa, jota ei ole, aletaan jakamaan, ennen kuin palvelutaso on saatu kuntoon ja alueen asiakkaat hoidettua.
Talous on alueen ongelma
Talous on muutenkin alueen ongelma, sillä vajausta on jo nyt 25 – 30 miljoonaa euroa. Koko alueen valtiolta tuleva rahoitus on n. 370 miljoonaa euroa euroa. Se ei tule riittämään. Ja keskussairaalastakin on noin 170 miljoonaa euroa velkaa.
On todennäköistä, että joudumme jo toiminnan alkuvaiheessa sopeuttamaan toimintoja ja tarkistamaan palveluverkkoa, kaikkea ei voida jakaa kaikille. Onneksi velanottovaltuuksia hyvinvointialueilla ei ole.
Esteellisyysasiat nousseet esiin
Jääviys, esteellisyysasiat ovat olleet keskusteluissa. Niistä on annettu Kuntaliiton selkeä ohjeistus ja aluevaltuutetut ovat saaneet aiheesta oppitunnin lakiteksteineen. Viesti on selvää pässinlihaa, mutta siitä huolimatta jääviys ja estellisyysasiaa vatkataan ja yritetään saada musta valkeaksi.
Vuoden alusta tämänhetkinen aluehallitus ei kaikilta osin voi jatkaa, koska siellä on esteellisiä henkilöitä, koska he ovat työsuhteessa hyvinvointialueeseen.
Valtuustossa on paljon henkilöitä, joilla on sidos työpaikkansa puolesta hyvinvointialueeseen, mutta jääviys valtuustossa on eri tasolla, kuin aluehallituksessa.
Käsitykseni mukaan sielläkään ei voisi budjetin käsittelyn yhteydessä olla käsittelemässä omaa asiaa.
Katsotaan mihin tämä asia johtaa. Se voi johtaa myös valituskierteeseen ja sitä kautta haetaan ennakkopäätöksiä eri hallintoelimiltä. Päätösten toimeenpano voi näin viivästyä.
Näitä ajatuksia ja hajanaisten kenkien lotinaa täältä kesäiseltä Teneriffalta 11.11.2022.
Jaakko Kyllönen
Aluevaltuuston jäsen, Kokoomus